Vauvavuosi, parisuhteen myrkky!

Heippa!

Seuraava tekstiä ei kannata lukea jos herneet menevät helposti nenään, koska aion kirjoittaa kaunistelematta ja anteeksi pyytelemättä.

Mieheni kaverit antoivat neuvon odotusaikanamme, että vaikka tulisi mitä, älkää erotko vauvavuotena.
Kummastelin miehelleni, että miksi ne nyt noin sanovat ja olin ehkä hieman loukkantunut, että näinkö epäsopivana meitä on toisillemme pidetty.

Nyt 1v 9kk myöhemmin voin oikeastaan kiittää heitä. Sillä edellä mainittu aika on ollut vaikeaa, raskasta ja oppimista, yhdessä ja erikseen. Olen huomannut, että myös monella muulla kuin meillä.

En ole ollut tapeeksi vahva myöntääkseni väsymystäni, pahaa oloani ja masennustani. Synnytyksenjälkeinen masennus.. Joka yllätti niin pahasti, etten saanut edes itselleni sitä myönnettyä vaikka paniikkikohtaukset hallitsivat arkea ja pelko vauvan kanssa kaksin jäämisestä, jos romahdan.

“Älkää erotko, vaikka mitä tulisi” kolkutti mielessä.

Olemme kasvaneet tällä matkalla olemme vahvistuneet ja hajonneet ja vahvistuneet uudelleen.

Olen oppinut olemaan myös heikko ja sanomaan, että ahdistaa tai pelottaa. Mutta vielä on pitkä matka edessä.

En tiennyt, että vanhemmuuteen kasvaminen nostaa mukanaan pelkoja, peikkoja, traumoja ja pahimpia painajaisia.

Miksi kirjoitan tämän, koska haluan sanoa: älkää erotko vauvavuotena! Kasvakaa, romuttukaa ja kasvakaa yhdessä. Se on sen arvoista, tukekaa ja jaksakaa. Älkää olko liian urheita tai ylpeitä, mitä itse olin.

 

Onneksi vauvavuosi on jo reilusti ohi ja kotoa löytyy vilkas taapero! Seuraavat haasteet, I’m ready!

 

/L

facebooktwittergoogle_plusmail

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *