Poluilla opittua.

Mun teki mieli kirjoittaa teille muutama tapa selvitä ultramatkasta hyvällä mielellä. Tiesittekö että myös elämä itsessään on ultramatka?  

Muistakaa että kaikki mitä tähän kirjoitan on mun henkilökohtainen mielipide joka perustuu 32 vuoden pituiseen elämääni ja niihin muutamaan hassuun ultramatkaan jotka olen juossut, ihmisiin ketä olen tavannut ja tekoihin joita olen tehnyt.

Tällä yritän sanoa että en ole tehnyt galluppia tai tutkimusta, vaan teksti tulee vain minun kokemukseni pohjalta. Kokemukseni ja sanani pohjautuvat 817 km polkujuoksemiseen ja 6 ultramatkaan sekä 35 maratonin aikana kerrytetyihin 1476,72 kilometreihin sekä vähän juoksun ulkopuoliseen elämään.

1. UNELMOI → TEE TODELLISEKSI  → UNELMOI LISÄÄ

Onko sulla unelmana juosta maraton tai 250 km ultramatka? Toteuta se! Älä jätä sitä unelmaksi, koska unelmat toimivat vain silloin kun ne toteutetaan.

Minulle unelmat tarkoittaa mielikuvituksen synnyttämiä tavoitteita joiden avulla tää maailma pyörii, mutta ne kuuluu toteuttaa. Jos sulla on unelma josta vaan unelmoit ja unelmoit, silloin pysäytät myös sun halun ja mielikuvituksen junnaamaan paikalle. Unelmat on meidän mielen toiveita ja niitä kuuluu keksimisen jälkeen toteuttaa, ei pelkästään ajatella tekevänsä.

“Sitten joskus ehkä kun.” Ei näin. 

Kun ensimmäisen kerran juoksin maratonin, aloin unelmoimaan lisää juoksemisesta ja tavoitteeksi laitoin 42 maratonia joista 35 on jo kasassa!

Älä siis kuvittele tekeväsi vaan tee!

 

2. MÄÄRITTELE →  VALMISTELE →  TREENAA

Määritellä itsellesi että mitä tavoittelet. Omaa parasta aikaa, rataennätystä vai puhtaasti tapahtuman läpipääsemistä?

Tuon jälkeen voit alkaa miettimään valmistautumista ja treenaamista kisaan. 

Onko sun tavoite pidempi matka tai nopeampi aika, kaikki on mahdollista, kunhan vain tiedät mitä haluat. Kun olet määritellut tavoitteesi, on helppo lähteä rakentamaan sitä miten edetä suunnitelmassa.

Usko pois, ihminen oikeasti kykenee menemään pitkiä matkoja ilman treeniäkin. Lyhyt treeniaika ei välttämättä takaa sulle rataennätystä, mutta läpi pääset varmasti. Jos tavoittelet muutakin kuin läpipääsemistä aikarajoissa, sitten pitää vähän treenata tavoitteellisemmin.

Olen itselleni löytänyt sopivan tahdin, haluan päästä tapahtumat läpi ja kerryttää niitä tietyn verran taakseni, jokaisesta oppien. Siksipä keskityn siihen että etenen aikarajojen puitteissa. Jos taas haluaisin rikkoa oman ennätyksen, vaihtaisin isomman vaihteen ja puskisin rajoja.

Löydä se mitä haluat tavoitella, koska se helpottaa kummasti asiassa etenemistä. Muista myös, ettei ole väärää tapaa, on vain sinun tapa ja muiden tapa ja kaikki on yhtä oikeita. Sun kuuluu myös tavoitella omia asioita, ei muiden, joten keskity siihen mitä sinä itseltäsi haluat.

3. KYSEENALAISTA USKOMUKSET → KUVITTELE → TOTEUTA

Tässä saattaa naapurin koiran kummisedän eno olla taustalla laittamassa sulle ajatuksia päähän että et sä pysty etkä kykene juoksemaan sitä 300 km, koska norsut ei lennä ja autot ei kulje hunajalla, jalkasi kasvavat perseestä eikä tähdet nyt ole kohillaan muutenkaan.

Suljepa ulkomaailma pois häiritsemästä ja mieti miltä susta itsestäsi tuntuisi olla maalissa kun taakse jäisi se 300 km tai mikä se sun tavoite ikinä onkaan tai jospa keksitkin miten saadaan norsut lentämään?

Ei muutakuin tuumasta toimeen. Ei meillä ole turhaan sellasta taitoa kun unelmoiminen ja mielikuvitus! Kaikki lähtee siitä että kuvittelet itsesi jo polulle mitä haluat kulkea.

Oletko miettinyt mitä mielikuvitus- sana tarkoittaa? Se tarkoittaa sitä että mieli kuvittaa tilannetta.

Jos sun tavoite on juosta 300 km, kuvittele itsesi juoksemassa 300 km ja olet jo puolessavälissä, koska hyvin suunniteltu on puoleksi tehty ja kaikki suunnitelmat lähtevät siitä että kuvittelet niiden alkavan toteutumaan.

Mielikuvituksen puute ja realistisena oleminen on yks asia mikä jarruttaa ihmiskuntaa todella paljon. Ja siis tottakai siihen kylkeen vielä poliittiset ja taloudelliset tavoittelut ja raha-ahneet ihmiset, mutta he tuskin ovat juuri sinun este tavoitella esim puolimaratonista tai ultramatkaa. 

Kuinka usein oletkaan kuullut lauseen “Ole nyt realistinen” tai “Älä nyt höpötä”. Itse oon kuullu aika usein ja koskaan en ole ottanut sitä tosissaan. Tiedättekö, jos olisin kuunnellut kaikkia mun tekoihin kohdistuvia kritiikkejä en olisi varmaan eläessä juossut yhdessäkään tapahtumassa. En olisi itseasiassa varmaan vuonna 2009 pyöräillyt Suomen ympäri.

Kannattaa toki olla realistinen esim sen suhteen että jos nyt käyt tökkäsee banaanin lähimpään pellolla olevaan lehmänpaskaan, niin siihen tuskin kasva palmu, varsinkaan täällä Suomessa.

Mutta mietipä kaikkia niitä ihmisiä jotka ovat raajamenetyksen jälkeen tai syntyessä ilman jalkoja tai käsiä silti onnistuneet tekemään jonkun mielettömän fyysisen suorituksen, vaikka varmasti suurinosa muista ihmisistä on sanonut että se on mahdotonta. He joilta puuttuu jotain, eivät näe puutteita vaan mahdollisuuksia siinä missä muut näkevät ongelmia vaikka heillä on kaikki samat mahdollisuudet menestyä. 

MDS:llä yhdellä juoksijalla puuttuivat molemmat kädet ja toiselta puuttui jalat polvista alaspäin. Mulla itellä nous pala kurkkuun aivan joka helvetin kerta kun näin heidät leirillä tai radalla, mutta ei siksi että säälisin heitä, ei todellakaan, vaan siksi että he rikkovat ennakkoluuloja ja tekevät omasta elämästä mahdollisen tilanteessa missä niin  moni näkee mahdottomuutta. Nämä raajansa menettäneet eivät ole realistisisesti ajattelevia tai sitten päinvastoin, he ovat realistisesti ajattelevia ja itsensä uskomisen kautta tekevät sen mitä muut kyseenalaistavat ja väittävät mahdottomaksi. 

Maailman menestyjät, he ovat kaikki epärealistisen ajatuksen omaavia ihmisiä. He uskaltavat kyseenalaistaa yhteiskunnan laatimat rajat ja käsitykset. He muuttavat epätodellisen todelliseksi välittämättä siitä mitä muut sanovat. He kuvittelevat tilanteet mahdolliseksi.

Mikä sua estää olemasta rajojen rikkoja? Jos sun pisin kävelymatka on kilometri, eihän sulla ole estettä moninkertaistaa se mielessäsi ja nähdä itsesi menevän huomattavasti pidemmän matkan. Kokeile edes, koska jos et kokeile et voi väittää tietäväsi todellisia rajojasi, koska tiedät vain todelliset esteesi. Ja sinun esteenä on sinun oma mielikuvitus, koska kuvittelet ettet pysty, joten et pysty etkä siksi yritä. Laitapa sun mielikuvitus pystymään ja huomaat pystyväsi myös oikeasti. Toki mikään ei tule puhtaasti ajatuksen voimalla, mutta se määrittää silti onnistumisen suunnan.

Kun sain mahdollisuuden osallistua World Marathon Challengeen, kuvittelin itseni tekemässä sen. Varmistin uskomukseni juoksemalla Helsingin ja Porvoon välillä 6 päivänä ja seitsemäntenä juoksin Vantaan maratonin. Se oli minun ainoa treeni WMC varten. En välittänyt edes siitä että eräs pitkän matkan juoksija kyseenalaisti minun onnistumista. Annoin mielikuvitukseni toteuttaa unelmani henkisesti jotta onnistun siinä fyysisesti.

Kokeile sinäkin!

4. TAVOITTELE → KYSY APUA →  SOVELLA NEUVOJA → ONNISTU

Mitä teet kaupassa kun et löydä sitä mitä tulit hakemaan? Menet todennäköisesti kysymään myyjältä apua. Tätä samaa tekoa voit soveltaa kaikkialle missä ikinä menetkin. Avun pyytämistä.

Kukaan meistä ei ole seppä syntyessä eikä varmasti myös juokse ennen kuin oppii kävelemään! 

Maailma on täynnä heitä kenen jälkiä pitkin olet menossa ja joilta voi aina pyytää apua niissä kohdissa kun itsellä ei riitä tieto ja taito viedä asia loppuun. Se ei ole häpeä oppia uusia asioita ja kysyä kun ei tiedä.

Tärkein on, että et jätä itsellesi avoimia kysymyksiä ennen kuin lähdet starttiviivalle vaan otat selvää mitä reitti vaatii sinulta, koska sinä et voi vaatia reitiltä mitään.

Kun halusin juosta Pohjoisnavan maratonin otin yhteyttä sellaiseen henkilöön joka on sen juossut ja kysyin lisätietoa. Olen myös laittanut saman eteenpäin. Jos juoksen jonkun kisan läpi, olen valmis laittamaan siitä opitun tiedon eteenpäin.

Tärkein on että haet tietoa joka koskettaa sinun tavoitetta ja tuntien oman kroppasi ja mielesi sovellat tiedon omiin kokemuksiin ja rakennat toimivan kokonaisuuden joka vie sinut eteenpäin.

 

5.  KUNNIOITA SÄÄNTÖJÄ → OLE OSA TOIMIVAA KOKONAISUUTTA

 

Tämä kohta on tosi tärkeä ymmärtää ja olla sen koommin kyseenalastamatta ultramatkoilla. Tapahtumien säännöissä ei pidä kikkailla, olen tehnyt sen ja se on väärin.
“Älä tee niin kuin minä teen, vaan tee niin kuin minä sanon.”

LUE huolellisesti mitä tapahtuman järjestäjä vaatii sinulta mukaan äläkä valita jälkeenpäin jos sinulta puuttui jotain oleellista. Yleensä tapahtuman sivuilla on selkeästi kerrottu mitä sinulla pitää olla jotta voit osallistua. Älä myöskään jätä pakollista varustetta pois kyydistä, sen olemassaololle on syynsä. 

Vuoden 2014 Utahin ultramatkalle en ollut varannut otsalamppua laisinkaan. Olin menossa kylmiltään elämäni pisimmälle matkalle joka aloitettiin Utahin pimeydessä klo 7 aamua 100 km enkä tutustunut mitä kaikkea mukana piti olla. Maksaessani osallistumisen varmistin järjestäjältä että saan juosta kaksi matkaa peräkkäin, hyväksyin osallistumisehdot joissa mainittiin myrkkykäärmeistä polulla ja suuntasin kohti Yhdysvaltoja yhtään valmistumatta ja miettimättä että mitä tuo reitti vaatii. Siksi kai kutsun itseäni seikkailu-urheilijaksi. 

Jokaiselle pakolliselle varusteelle on syynsä. Ei järjestäjä huvikseen keksi että sun nyt vaa pitää kantaa oma muki tai veitsi. Ei kukaan halua järjestää tapahtumaa joka vituttaa osallistujaa, vaan päinvastoin, kilpailijoista pidetään todella hyvää huolta sydämensa pohjasta. Liikennesäännötkin on tehty siksi että ihmiset osaavat ajaa ilman toistensa yliajamista.

Kokeile tehtävää.
Kuvittele itsesi keskelle maastoa hädän kera ilman määrättyä pakollista varustetta. Mitä teet ilman sitä? Suunnistatko yöllä auringon valolla? Tuskin. Lämmitätkö itsesi peittämällä kroppasi lumella? En usko. Huudatko apua kurkku suorana? Hitusen epäilen. 

Kompassi, avaruuslakana, otsalamppu, kartta ja pilli. Edellämainituista vähintään kaksi on pakollisia, useimmiten kolme jollei kaikki edellämainitut tulisi ihan oman turvallisuuden takia kantaa mukana. Varsinkin liikkuessa luonnonpuistoissa et voi olla edes varma että pääset kaikkialla soittamaan hätäpuhelua.

Suosittelen sinulle että kannat mukana aina vähintään pilliä ja avaruuslakanaa. Älä leikkaa lakanaa pienemmäksi, on parempi kantaa sellainen joka peittää sut kokonaan ja painaa 60 g kun leikata grammoja pois ja hädän tullen paleltua. Pilli on ehdoton myös siksi että voi tulla tilanteita kun et pysyt huutaman apua ja otetaan huomioon myös se että pillin ääni kantautuu todennäköisesti pidemmälle kun huutosi.

Kisoissa on säännöt tehty noudatettaviksi ja pakolliset varusteet sinun parasta ajatellen. Kunnioita myös luontoa ja pysy reitillä, sillekin on syy miksi kisan reitti menee tietystä kohdasta, maastoissa voi olla sortumisvaaroja ja pudotuksia, siksi pysy siinä missä järjestäjä pyytää sinun pysyvän.

 

6. TESTAA VARUSTEET → MINIMOI VAHINGOT → HUOLEHDI KEHOSTASI

Nyt sitten tullaan tähän kohtaan missä älyttömän moni miettii millaset kengät soveltuu millaiseen maastoon ja miten monta kilsaa ne pitää olla sisäänjuostut ym. Millaset hanskat kannattaa laittaa ja millasissa sukissa voi tai ei voi juosta. Onko takki tarpeeksi lämmin vai liian kuuma? Onko kengissä tarpeeksi tilaa vai puristaako jostain?

Varusteista sen verran että tärkein on oikeasti tarkistaa niiden soveltuvuus. Puhun kokemuksesta.

Sulla voi käydä tosi hyvä tsägä kuten esim mulla kun ostin Adidaksen Boostit kun ajattelin että juoksen niissä sen 150 km matkan Utahissa. Myyjä sanoi ettei kengät sovellu maastojuoksuun eikä varsinkaan pitkälle matkalle, mutta siitä viis veisasin ja juoksin sen matkan loistavalla tuloksella. Oli suunnattoman hyvät kengät maastoon ja pitkälle matkalle. En sisäänjuossu niitä.

Toisenlainen kokemus oli taas kun lähdin Pallakselle Salomoneissa jotka oli aivan hiton väärät niin mun jalalle kuin maastoon. Hiertymiä tuli muistaakseni joku 8 ja jalat oli aivan rikki. Niin, en todellakaan testannu kenkiä ennen matkaa.

Sama tapahtui MDS:n juoksurepun kanssa. Oli väärä reppu joka sitten tappoi mun loputkin sielusta ja uskosta kisaan. En testannut repun toimivuutta etukäteen vaan luotin että virallinen kisareppu tulee toimimaan.

Toisin kävi Utahin reissulla mihin lähdin pyöräilyyn tarkoitetun repun kera juoksemaan johon ei edes mahtunut paljon mitään sen vesipussin lisäksi, mutta meininki oli niin loistava! Onnea matkassa. 

Vaarojen maratonilla otsalampun kanssa kävi kans yllätys. Vaikka vara-akkuja oli mukana kasa, ei energia lampussa olisi millään riittänyt rämpimään metsän läpi maaliin, vaikka mitäpä se mua silloin enää liikutti kun jouduin keskeyttämään kisan. Enpä testannu valon sovelutuvuutta etukäteen. 

Tällä periaatteessa tsemppaan sua sekä kyseenalaistamaan ammattityyppejä että silti kuuntelemaan heitä ja varmistamaan oma onnistuminen suorituksessa tarkistamalla ne palikat millä meinaat pelin voittaa. Ei ole olemassa valmista pakettia yhdellekään ihmiselle mihinkään kisaan, kaiken joudut rakentamaan itse. Jos sanon että Salomonin Wings 8 kengät on loistavat, ei se tarkoita etteikö sulla tulisi niissä ongelmia. 

Jos haluat ottaa varman päälle, testaa sun varusteet ennakkoon parilla lenkillä. Jos taas haluat saada reissuun lisää jännitystä ja adrenaliinia, lähde suoraan kisaan testaamaan sekä varusteet että oman pään kestävyys sillä että ongelmia alkaa tulemaan vastaan! 

Mulla oli kerran juoksutapahtumassa myös lainapullot. Ei tuu olemaan toiste. Pullot eivät toimineet kunnolla ja hermo meni. Tämä taas vaikutti kisameininkiin.

Varmista siis onnistumisesi pitämällä huolta siitä että varusteet istuvat ja toimivat juuri sinun käytössä!

7. PIDÄ HUOLI POLTTOAINEEN LAADUSTA → JAKSA PAREMMIN

Varusteissa on hyvä muistaa sellainen juttu että se mikä toimii yhdelle ei välttämättä toimi toiselle ja tämä pätee erittäin hyvin mm sapuskapuoleen.

Multa kysytään todella usein että mitä syön matkalla, mistä saan energiaa ja miten paljon tankkaan.

Haluan painottaa että jos sanon että syön tofupaketin per 100 km niin neuvoani noudattaessa sun oma kisa saattaa mennä pilalle koska tuote ei sovellukaan sinulle. Ruokavalio on yks sellasista asioista mitä mun mielestä aivan jokaisen pitäisi tutkia itsensä kohdalla.

Olen ollut puolet elämästäni kasvissyöjä ja viimeiset 2 vuotta vegaani. En syö kananmunia, minkään elävän lajin lihaa, kalaa, äyriäisiä, maitotuotteita tai hyönteisiä. Ja silti porskutan menemään.

Kävin hiljattain myös luuntiheysmittauksessa, verikokeissa ja multa katsottiin myös verenpaineet. Kaikki loistavasti.

Monet käyttävät juoksussa energiageelejä. Itse käytin niitä vuonna 2009 pyöräreissulla ja sen jälkeen olen tehnyt itse omat geelini. Syön matkalla myös soijanakkeja, sipsejä, suklaata, hedelmiä, pähkinöitä ja jopa karjanapiirakoita. Nämä tepsii mulla, mutta ei välttämättä sulla.

Vain testaamalla tiedän että mikä sopii ja mikä ei. Kokeilen joko itse kisassa tai sitten omilla pitkillä lenkeillä. Esimerkiksi kun juostiin frendin kanssa Porvooseen 55 km söin palautumisateriaksi tuon mikä näkyy kuvassa alla.

Olisko se toiminut sulle? Ei välttämättä, mutta kaikki sukatkaan ei mahdu kaikkien jalkaan, joten…
Panosta omaan ravintoon ja ota selvää mistä saat tarvittavat ravinteet. Oletko enemmän suolasen vai makean perään ja maistuuko sulle enemmän hiilari vai proteiini? Tää on sellanen asia että tähän vastauksen löydät vain omasta jääkaapista ja keittiön hyllyiltä ja miettimällä sun omia makuaisteja.

Olen nyt blogia varten tekemässä 2 vuoden pituista ruokakoetta ja opettelen omasta kehosta uusia asioita tai vahvistan vanhoja oppeja. Tärkein on kiinnittää huomiota miten sun elimistö reagoi mihinkin ja oppia.

Liian moni joutuu keskeyttämään kisan siksi että vatsa on mennyt sekasin. Tuohon löytyy aina selitys siitä mitä on tehnyt edellisinä päivinä tai hetkinä, mitä on tullut syötyä. Monet myös käyttävät mielestäni liikaa energiageeleja. Tutki kunnolla mitä se käyttämäsi geeli sisältää, ota selvää kaikista lisäaineista ja e-koodeista mitä ruoassasi on ja löydä se mikä ei sulle sovellu.

Pyrin syömään ruokia mitkä koostuu aidosta tavarasta, mitä vähemmän koodeja ja outoja sanoja, sitä parempi ruoka. Mitä lyhyeempi tuoteselostus, sitä parempaa on tavara.

Pidä kuitenkin mielessä kaksi sääntöä.
Älä syö uutta ruokaa päivää ennen tai kisapäivänä.
Älä pakkaa eväiksi jotain sellaista minkä toimivuutta et ole todennut itse.

8. USKALLA KOKEILLA → KEHITY

On asioita joita me vältellään ja siten pysytään mukavuusalueella. Mikä on sun pelko? Lähteä juoksemaan tapahtumaan ja pelätä epäonnistumista? Mutta mieti, saatat lähteä ja onnistua! Jos et lähde pelon takia, saatat todellisuudessa menettää enemmänkin, koska pelon voittaminen antaa rohkeutta joka taas kasvattaa itsetuntoa tarttua asioihin ja onnistua lisää.

Ja vaikka lähtisitikin ja epäonnistuisit, käännä se silti itsesi voitoksi. Uskalsit lähteä, eli voitit ja koska keskeytit, onnistut varmasti oppimaan siitä jotain. Voitit taas!

Jos en olisi koskaan uskaltanut tarttua World Marathon Challenge kisaan, en olisi saanut mahdollisuutta tehdä jotain mitä yksikään nainen maailmassa ei ollut tehnyt. Tarttumalla haasteeseen onnistuin ja onnistumalla ruokin omaa roheutta lisää. Uskalsin ottaa haasteen vastaan jota seurasi ihmiset ympäri maailmaa. Otin ison riskin että minut voitaisiin leimata ennätysten perässä juoksijaksi joka epäonnistuu, mutta jättämättä tekeminen olisi vienyt minulta aivan mielettömän kokemuksen joka vei mut ympäri maailmaa ja teki minusta rajojen venyttäjän.

Jos et uskalla sukeltaa, et pääse näkemään meren kaunista pohjaa.
Jos et avaa ovea, et tiedä kuka sua odottaa.
Jos et soita puhelua, et kuule hänen ääntä ehkä koskaan.
Jos et katso ylös, et näe tähtiä tai loistoa.

Onko elämäsi jossittelua vai sitkuttelemista?

Jos noista kahdesta pitäisi valita, niin mielummin sitkuttelen, koska sitkun voitan pelkoni elän rohkeampaa elämää!

 

9. USKO ITSEESI → ANNA MIELIPITEESI VAIKUTTAA POSITIIVISESTI

Muista, sillä ei ole hevon-tiedät-mitä väliä mitä sun ympärilläsi muut sanovat, koska se mitä SINÄ haluat ei ole sitä mitä HE haluavat.

Monet ympärilläsi olevat ihmiset elävät elämää omien rajojen sisällä ja siksi he haluavat ja kyseenalaistavat mielellään sinunkin juttujasi, koska he eivät usko itseensä ja siten he eivät usko sinuun.

He myös saattavat pelätä sun menestymistä/onnistumista, koska onnistumisen myötä ihminen muuttuu eli kehittyy ja muutos on hurjan pelottavaa monelle, koska se on osittain mukavuusrajan venyttämistä ja kehittymistä. 

Liian moni ihminen kokee että toisen onni on häneltä pois, mutta silti he eivät osaa perustella tuota ajatusmaailmaansa. Se ei pidä paikkansa vaan päinvastoin. Toisen onni on myös sinun onnesi, koska menestyminen tarkoittaa positiivisia asioita jotka vaikuttavat myös ympärillä olevaan elämään positiivisesti.

Jokaisen kuuluu ymmärtää yksi asia ja se on se, että kukaan ei usko sinuun niin paljon kuin sinä itse. Jos et usko itseesi, ei usko kukaan muukaan.

Jos menisit tuotteen lanseeraustilaisuuteen puhumaan tuotteesta mihin et usko, et varmasti saisi ketään uskomaan sen toimivuutta, koska ethän itsekään usko siihen. Mutta jos uskot siihen täysillä, saat muutkin uskomaan.

Kaikki meidän fiilikset heijastuvat ulospäin ja siksi on todella tärkeätä oppia uskomaan itseensä, koska vain sillä pystyt vaikuttamaan elämääsi positiivisella tavalla.

Siksi seison vahvasti tämän lauseen takana, että jos et usko itseesi, ei kukaan muukaan tule sinuun uskomaan.

Muistelepa itseäsi pienenä. Uskoitsä joulupukkiin ja siihen että sängyn alla on mörkö? Saatoit ehkä uskoakin ja sitä kautta ruokkia sitä mitä mielessäsi liikkui. Joulupukki toi lahjoja vain kilteille lapsille ja mörkö sängyn alla vei karkit ja söi lelut. Yritit olla kiltti jotta saisit lahjoja ja sängyn alle ei kurkittu koska siellä oli mörkö.

Mitäpä jos sen mörön sijaan uskoisit keijuun? Mitä jos pahuuden sijaan uskoisit hyvyyteen ja vihan sijaan uskoisit rakkauteen?

Mitäpä jos muiden sanoihin uskomisen sijaan uskoisit omiisi?
Mitäpä jos sen sijaan että sanot “En mä pysty.” sä lausutkin itsellesi “Mä pystyn.”

Jos joku sanoo ettei usko sinun liikkuvan sohvalta, älä usko hänen sanoihin vaan usko itseesi ja liikuta koko sohva mukanasi!

Voit tehdä testin.

Lähde juoksemaan 100 km matkaa ja hoe itsellesi koko matkan ajan negatiivista ja sitä ettet usko selviytyväsi siitä. Uskon ettet selviydy.

Lähde sitten uudestaan matkaan ja hoe itsellesi että pääset koko matkan läpi, ylläpitä menemisen meininkiä. Uskon että pääset.

Ihmiset kroppaa ohjaa ihmismieli, joten usko itseesi täysillä mitä ikinä teetkään. On se sitten ultramatka tai uusi ura.

Sanotaan että kaiken takana on nainen, mutta mun mielestä kaiken takana on mieli.

 

10. TOTEUTA ITSEÄSI ÄLÄ MUITA  ELÄ OMANNÄKÖISESI ELÄMÄ

Kyse ei ole siitä mitä muut näkevät sinun tekevän, vaan missä sinä näet itsesi.

 

Oletko koskaan pysähtynyt elämässä miettimään mitä SINÄ haluat? Sulje siis korvat muiden puheilta ja mieti hetken, missä näet itsesi. Kuvittele itsesi sinne missä haluat olla ja mieti mitä sen eteen pitää tehdä että se toteutuu.

Älä anna ulkopuolisten odotusten häiritä sinun keskittymistä. Muista että ihminen usein heijastaa omaa tunnetta myös toiseen ihmiseen. Jos joku epäröi sun menestymistä, hän epäröi itseään enemmän kuin sinua.

Jos susta tuntuu että haluat pyöräillä maailman ympäri, toteuta se, koska kyse on sun tahdosta ja siitä että haluat saada tuon kokemuksen. Sehän on sun elämä, sun reissu ja sun asia. Ymmärrän toki jos läheisesi ovat huolissaan sun turvallisuudesta, se on luonnollista, menettämisen pelko tuonkin takana. Jos joku alkaa kertoa sinulle että se ei ole sinun juttusi etkä tule siinä onnistumaan, voit mielessäsi kuvitella hänen puhuvan itsestään, ei sinusta.

Ymmärrä myös sellainen asia, että et yksinkertaisesti pysty elämään muiden odotusten mukaan, koska sun vanhemmat saattavat haluta susta sydänkirurgia ja isomummosi näkee sut heidän maatilalla töissä kun taas puolisosi toivoo että hakisit eduskuntaan.

Sun pitää silti elää vain oma elämäsi. Jos susta tuntuu että kukkien kasvattaminen lähiniityllä olisi se sun juttu, tee sitten sitä. Niin kauan kuin toteutat itseäsi, teet oikein ja elät elämääsi täysillä!

Kun tiedät minne lähdet, tiedät mitä saat.
Kun juokset minne tahansa niin pääset seikkailemaan.
Vain sinä päätät siitä, minkä tien aiot tallustaa.
Vain sinä määräät tahdin mitä aiot noudattaa.

Tsemppiä elämäsi seikkailuun! <3

facebooktwittergoogle_plusmail

7 kommenttia “Poluilla opittua.

  • 31.5.2017 klo 19:07
    Kestolinkki

    Wou, tuli just sellanen fiilis et pitäiskö lähtee kokeilemaan viikonloppuna 50km juoksulenkkiä! Sä oot kyllä älyttömän inspiroiva ja tsemppaava!

    Reply
    • Marianna Zaikova
      31.5.2017 klo 19:43
      Kestolinkki

      Mahtavaa kuulla! Tottakai kannattaa kokeilla 50 km lenkkiä! Tsemppiä, kerro jos jaksat että miten meni, tuliko 50 vai 100 km täyteen! 😉

      Reply
  • 31.5.2017 klo 21:53
    Kestolinkki

    Hienosti kerrottu….ja eteenpäin kohti uusia haasteita. P

    Reply
    • Marianna Zaikova
      1.6.2017 klo 07:05
      Kestolinkki

      Kiitoksia ja kyllä, näillä opeilla on itsekin parempi edetä =)

      Reply
  • 3.6.2017 klo 15:11
    Kestolinkki

    Aivan mahtavasti kirjoitettu❣️
    Kiitos kun inspiroit. ❤️

    Reply
    • Marianna Zaikova
      3.6.2017 klo 23:58
      Kestolinkki

      Kiitos Mita kun olet blogieni lukija joka jakaa kanssani polut sekä inspiroituu! <3

      Reply
  • 30.7.2017 klo 08:23
    Kestolinkki

    Iso , hyvä luettava. Vaikka kuinka hyvää itseluotamus on, tule aina päiviä kun tarvimme jonkun tsemppavan meidät. Sinun juttu autaisi, silloin moniakin

    Reply

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *