SOSIAALINEN MEDIA JA JOUKKOISTAMINEN

Sosiaalinen media eli SOME, tuntuu olevan kaikkien huulilla, korvilla ja silmillä. Somemaailma on entistä vahvemmin läsnä joka päiväistä elämäämme, sen avulla olemme saatavilla hyvin nopeasti ja koko ajan. Some on yhä enemmän osa arkeamme; some on läsnä melkein jokaisessa elämän osa-alueessamme, eikö vain? Lista on loputon, kun mietimme, missä kaikissa tilanteissa some on läsnä. Kysynkin sinulta; missä tilanteissa some ei ole läsnä sinun arjessasi?

 

Somepalveluita käyttää yhä useampi ja uusia applikaatioita tupsahtelee kuin sieniä sateella ja ne pitäisi myös hallita melko nopeasti, jotta niiden käyttö esimerkiksi työelämässä ei veisi aikaamme, vaan päinvastoin lisäisi tehokkuuttamme.

 

Somen käyttäminen on kasvanut osana työelämää suuresti; somea käytetään hyödyksi jakamaan informaatiota yrityksestä, markkinointivälineenä, verkostoitumisvälineenä, kommunikointikanava niin asiakkaiden, yhteistyökumppaneiden kuin työntekijöidenkin välillä.

 

Omasta näkökulmastani somen ja työnteon yhdistäminen on hyvin tärkeää nykymaailmassa, ja uskon, että some tulee olemaan entistä suurempi osa työelämää tulevaisuudessa.

 

Miten sitten some tulisi mahdollisesti näkymään omassa työnteossani tulevaisuudessa? Tässä pieni listaus siitä, missä tilanteissa kuvittelin käyttäväni somea osana tulevaisuuden työntekoani;

  • Yrityksen sosiaalisen median kanavien ylläpito.
  • Sosiaalisen median seuraaminen ja analysointi.
  • Kontaktien luominen ja yhteydenpito.
  • Informaation jakaminen ja viestintä yrityksen sisällä ja sidosryhmille.
  • Verkostoituminen yhteisöissä kollegoiden kanssa.
  • Somen käytön opastaminen muille työntekijöille.

 

Opiskellessani somen vaikutuksia ja esiintymistä työelämässä kohtasin käsitteen joukkoistaminen, joka on minulle itselleni uusi käsite, tai oikeastaan en ole osannut yhdistää joukkoistamista sosiaaliseen mediaan.

Sosiaaliseen mediaan liittyy kuitenkin vahvasti käsite JOUKKOISTAMINEN (eng. crowdsourcing). Joukkoistaminen tarkoittaa suurelle joukolle annettua tehtävää, joka ratkaisee ongelman. Suomalaisittain joukkoistaminen tarkoittaa talkoita, jotka suoritetaan virtuaalisesti. Joukkoistamista voisi verrata tauluun, jota maalaa joukko ihmisiä tai kirjaan, jota kirjoittaa joukko ihmisiä. Tosin joukkoistaminen tapahtuu virtuaalisesti.

Miten sitten joukkoistaminen liittyy läheisesti someen; molemmat tapahtuvat virtuaalisesti kyllä, mutta joukkoistaminen voi olla myös väline, jonka avulla esimerkiksi yritys ratkaisee ongelmansa asiakkaiden tai muiden sidosryhmien avulla saaden siitä jonkin palkkion tai esimerkiksi huomionosoituksen.

Yritys voi osallistaa asiakkaitaan tai sidosryhmiään monella eri tavalla ja tasolla, ja näin lisätä myös kommunikointia yrityksen ja sidosryhmien välillä, mikä myös lisää mahdollisesti yrityksen imagon positiivisia vaikutuksia. Joukkoistamalla yritys voi ottaa asiakkaansa ja sidosryhmänsä osaksi toimintaansa ja näin vahvistaa asemaansa kuluttajien mielessä.

Yritys voi osallistaa asiakkaita luomaan, kehittämään ja tuottamaan yhdessä yrityksen kanssa. Tällaisia voivat olla muun muassa; asiakkailta saatu palaute, kehitysideat, kritiikki, ideat tai joukkorahoitus.

Joukkoistamisessa on plussansa ja miinuksensa; joukkoistaminen lisää yhteisöllisyyttä, vahvistaa kommunikointia ja osallistaa sidosryhmiä, se on tehokasta ja edullista ja ennen kaikkea joukkoistamisen avulla asiakkaita kuullaan ja sitä kautta yritys voi tarjota asiakkailleen juuri sitä, mitä he tahtovat. Ongelmana joukkoistamisessa on kuitenkin se, että se ei välttämättä tavoita tarpeeksi suurta määrää ihmisiä, jolloin lopputulos ei palvele kaikkia, joukkoistaminen voi myös helposti jäädä alhaiselle tasolle eikä sen avulla saada tarpeeksi jalostettua informaatiota.

Joukkoistaminen vaati taustalle vankat yrityksen perusprosessit ja liiketoimintamallin, jotta siitä on yritykselle hyötyä. Joukkoistaminen saattaa myös epäonnistua, jos ratkaisua vaativa tehtävä on liian laaja tai epäselvä, tai joukkoistamisen ratkaisuehdotuksia ei jalosteta tai käytetäkään, jolloin sidosryhmät pettyvät, kun eivät näekään joukkoistamisen tuloksia, tai heitä ei palkita tehdystä työstä.

Joukkoistamista, somea ja niiden käyttöä työelämässä mietin, miten nämä kaikki yhdessä voisivat esiintyä tulevassa työssäni. Mieleeni tuli seuraavia asioita:

  • Joukkoistaminen on yksinkertaisuudessaan asiakkaiden, kuluttajien, vaikuttajien ja sidosryhmien osallistamista yrityksen toimintaan. Joukkoistamisessa on voimaa, jota ei ehkä käytetä tarpeeksi? Parhaimmassa tapauksessa joukkoistaminen on win-win tilanne; yritys saa edullista ongelman ratkaisua ja kuluttajat saavat paremmin tuotteita tai palveluita, jotka sopivat heidän tarpeisiinsa.
  • Joukkoistaminen voi parhaillaan ollaan jonkin alan asiantuntijoiden keräämää tietoa kattavaksi kokonaisuudeksi.
  • Verkostoissa on aina voimaa, joka antaa jokaisella osapuolelle jotain. Yhteistyö ja verkostoituminen kunniaan.
  • Joukkoistamista voi käyttää myös yrityksen sisällä. Yritykset tänä päivänä eivät ole enää hierarkkisia ja varmasti jokainen työntekijä toimii eri työnimikkeiden ja työtehtävien rajapinnassa. Uskonkin, että yrityksen joukkoistaminen voisi tuoda hyvin kattavia kehitysideoita, palaute ja antaa uusia suuntia yritykselle.

 

(Postaus on osa oppimispäiväkirjaani liittyen kesäopintoihini)

Tässä linkki opiskelijakollegoilleni aiheeseen liittyvään tehtävään:  Google-tehtävä

Facebooktwittermail

Yksi kommentti “SOSIAALINEN MEDIA JA JOUKKOISTAMINEN

  • Avatar
    26.5.2019 klo 14:25
    Kestolinkki

    Tykkäsin kovasti crowdsourcing-pohdinnastasi! Joukkoistamisen mahti näkyy erinomaisesti esim. wikipediassa

    Reply

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *