Kuinka pitää motivaatio yllä treenikiellossa?

Flunssa jatkuu jo kolmatta viikkoa, ja on vaikea malttaa mielensä, kun päähänkään ei koske ja haluaisi päästä treenaamaan kohti tavoitteitaan, huolimatta läheisten sydäntulehdus-varoitteluista. Viikonloppuna ystäväni kävi kylässä ja kertoi olevansa liikuntakiellossa keuhkotulehduksen takia. Oireet täsmäsivät omiini, joten ajattelin, että ehkä minunkin on aika käydä lääkärissä.

Yritän aina ajatella, että kaikella on tarkoitus. Pari päivää sitten pohdiskelin, mikä tämän flunssan tarkoitus voisi oikein olla… Ei välttämättä mikään, mutta ainakin olkapäässäni on ollut jo jonkin aikaa jotain omituista kipua, josta huolimatta treenasin niitä vain kovempaa ja useammin, koska haluan niihin kunnon kehityksen ennen seuraavia kisoja. Siispä ajattelin, että ainakin tämä flunssa pakottaa minut antamaan kipeälle olkapäälle hetken lepoa, josko se mysteerinen kipu ja rutina vaikka loppuisi tämän flunssalevon aikana. Saattaisi jäädä kehitys hieman vajaaksi, mikäli särkisin paikat kokonaan…

Olen huomannut myös antaneeni stressille valtaa, vaikka mitä stressaaminen muka auttaa? Päinvastoin – se pahentaa tilannetta keräämällä rasvaa vyötärölle ja huonontaa kehon puolustusmekanismia, hidastaa paranemista ja mahdollisesti tuo tullessaan lisää ongelmia! Taputtelin itseäni poskelle ja yritin takoa järkeen, että minkäs tälle nyt mahtaa? Mitä voin asialle tehdä? Pakotin itseni hyväksymään tilanteen ja sen, etten voi tehdä muuta kuin levätä. Siispä annan nyt toistaiseksi itseni olla sellainen kuin satun olemaan, ja annan kehon levätä, kun se sitä kerran vaatii. Ehdin kyllä treenata sitten, kun minulla on siihen taas täydet valmiudet! Puolikuntoisena en kykene takomaan rautaa sillä teholla, mitä pitäisi, eli hyötysuhde on lähes mitätön. Toisekseen siinä piilee riski, että terveys menee pahemmin pilalle, ja sitten saakin parannella pitkään pakkolevossa. Eikö ole jännä, miten itselleen saa välillä vääntää rautalangasta?

 

Laadin pienen listan itselleni, josta voi olla apua myös muille flunssaisille jääräpäille (kaikella rakkaudella):

1. Ymmärrä, että keholla ei riitä resursseja parantamaan itseään, ellet anna sille lepoa

2. Ymmärrä, että jos et malta levätä nyt paria viikkoa, joudut ehkä sen seurauksena lepäämään puoli vuotta – jopa vuoden tai yli, jos ylipäätään säilyt hengissä. Nuoriakin urheilijoita on kuollut treeneissä kipeänä!

3. Lihasmuisti auttaa sinua palautumaan levon jälkeen, ehdit kyllä treenata myöhemminkin!

4. Puolikuntoisena kehitys on minimaalista, joten mitäpä jos maltat nyt levätä, jotta pääset taas treenaamaan täysillä nopeammin?

5. Shit happens, älä pidennä toipumista stressaamalla!

 

Vaikka lista onkin kirjoitettu “sinä senkin tyhmeliini minä“-ajatuksella, sisältää se kuitenkin vakavan viestin, mikä tulee ottaa tosissaan. Itse syyllistyn useinkin siihen, että laitan itseni liian koville, mutta kipeänä asialla ei tulisi leikkiä.

 

PS. Katsoin tässä joutessani uudelleen erään dokumentin, minkä haluaisin teidänkin, ja kaikkien läheisienne (ja kaukaisiennekin) katsovan. Kertoo mm. siitä, miten ihmisiä vedätetään heidän terveyden kustannuksella vain koska raha. Itse aina mietin, miksei ihmiset ajattele omilla aivoilla ja kuuntele kehon viestejä, vaan uskovat sokeasti maksettuja “tutkimuksia”? Asiantuntijoina pidetyt tyypit ovat osa isoa bisnestä, joten heidän sanaa pidetään totena, vaikka he puhuvatkin täyttä potaskaa vain koska heille maksetaan siitä. Kiinnostaisikin tietää, että juottavatko isojen maitofirmojen johtajat omille lapsilleen samaa teollisuusjätettä (rasvatonta maitoa), jota he mainostavat terveellisenä vaihtoehtona, jotta saavat myös ylijäävästä roskasta revittyä eurot kotiin? Vai toimiiko homma samoin kuin esim Applen kehittäjillä, jotka kieltävät tuotteen käytön omilta lapsiltaan? Niin… Siinäpä miettimistä.

Piti sanoa vaan lyhyesti, että katsokaa tää linkki, mutta aihe menee aina niin tunteisiin, että alan vaan suu vaahdossa/sormet syyhyten käymään kierroksilla aiheesta 😀 Katsokaa itse, ajatuksella!

 

https://www.ruutu.fi/video/2634170

 

 

Aika rauhoittua, unohtaa stressi, antaa kehon ja mielen hieman levätä ja nauttia. Nautitaan hyvästä ruuasta (järki mukana) ja ennen kaikkea läheisten seurasta! ❤️

 

Ihanaa joulua!

facebooktwittergoogle_plusmail
Viivi

Viivi

www.viiviback.com

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *